sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Finaaliin selviytyi...

Kynsilakkakokoelmaani on pikkuhiljaa hiipinyt nude- ja mutalakkoja. Myöntää täytyy, etten voinut aluksi sietää näitä jotenkin hailakan värisiä lakkoja, vaan minulta meni yli vuosi tottua niihin. Vaan taas on tullut todettua, että ihminen on laumaeläin. Tarpeeksi kun näkee jotain trendiä katukuvassa, niin lopulta se on itsekin pakko testata - paitsi Crocksit. Enää en tulisi toimeen ilman turvallisen neutraalia crememäistä nudea, jonka voi huoletta yhdistää oikeastaan mihin tahansa vaatekertaan ja joka sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Miksi odotin näin kauan? Se johtui varmaankin siitä, että en ollut vielä löytänyt sitä oikeaa. Joskus täytyy testata pari vähän huonommin sopivaa kaveria ennen kuin tärppää

Pari viikkoa sitten löysin Sokoksen Make Up Storen alenurkkauksesta Annelien 7 euron hintaan ja sävy oli niin herkullisen  värinen, että se lähti mukaan. Väri on siis harmaaseen taittava vaaleanruskea. Koostumus on kyllä valitettavan vetistä ja ottaa osumaa vielä puoli tuntia pikakuivattajan laitosta, mutta sivellin on hyvä ja kaksi kerrosta lakkaa riittää peittävään lopputulokseen. Sävy on siis täydellinen, mutta koostumus ei läheskään. Minusta ei tullut Make Up Storen lakkojen ylintä ystävää, Annelien kylläkin (Made in EU, 8 ml).

Make Up Store, Annelie 001, päivänvalossa.


Tuo Annelien kustantama 7 euroa on henkilökohtainen kipurajani per lakkapullo. Chanelia en voisi edes harkita. Lähemmäs 30 euron lakka ei mahdu budjettiini. Joskus enemmän lakkoja on vain...no, enemmän.



Lakkauksessa olen käyttänyt Lumenen Quick&Chic vahvistavaa aluslakkaa (6 ml), josta on enää pohjat jäljellä. Aluslakka on ehtinyt jo hieman paksuuntua, mutta koetan saada sen tuhottua loppuun asti. Se on ajanut asiansa hyvin, mutta tuo paksuuntuminen tietysti hieman ketuttaa. Pikakuivattajana on Sally Hansenin Insta-Dry, jonka ostin Anttilasta hintaan 8,90 euroa ja jota ilman en luultavasti lakkaisi kynsiäni läheskään yhtä usein kuin nyt (Made in USA; 13,3 ml). Olen ollut Sallyyn hyvin tyytyväinen.

Annelie sisävalaistuksessa.


Itselleni on muuten todella tärkeää tietää, missä kosmetiikkani on valmistettu. Kuluttajana itseäni ärsyttää kysellä puuttuvien made in -merkintöjen perään. Jos en tiedä kosmetiikka-tuotteen valmistusmaata tai -maanosaa (esim. EU), niin olen suosiolla jättänyt tuotteen ostamatta. Lumene tosiaan ilmoitti, että merkin kynsilakat ja meikkikynät valmistetaan Keski-Euroopassa, koska Suomesta puuttuu niiden valmistamiseen tarvittava tieto-taito. Itseäni ei häiritse eri valmistusmaa kuin Suomi, mutta made in -merkinnän puuttuminen kylläkin.

Jotenkin miellän EU:n, USA:n, Kanadan, Japanin, Australian, Uuden-Seelannin eli länsimaat ja -mieliset maat noin ylipäänsä turvallisiksi kosmetiikan valmistuspaikoiksi, joissa on huolehdittu kosmetiikkalainsäädännöstä ja sen valvonnasta. Kiinassa tehtyä t-paitaa en laittaisi päälleni ennen kuin olisin sen pessyt, joten siellä valmistettu kosmetiikka jää hankkimatta. Made in China siveltimiä minulla sen sijaan on The Body Shopin ja Ecotoolsin valikoimista, mutta ne voikin vesipestä. Kuinka tärkeää on tietää tuotteen valmistusmaa tai -maanosa? Vaikuttaako se ostopäätökseen millään tavalla?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti